Antiikin Kreeta - Minolainen pukeutuminen

Kangaspuut

Minolaiset elivät Kreetan saarella noin 3000 - 1600 eaa. Minolainen kulttuuri oli hyvin monitahoinen ja huomattavasti kehittyneempi kuin monet muut yhteiskunnat (vrt Kreikka). Minolaista kulttuuria voidaankin kutsua korkeakulttuuriksi, sillä kreetalaiset olivat lukutaitoisia (käytti kirjoitusta) ja sen yhteiskunta oli kaupungistunut ja jakautunut eri ammattikuntiin. Tämä monitahoisuus näkyi myös taiteellisesti suunnitelluissa ja taitavasti tehdyissä vaatteissa. 

Antiikin Kreeta ja minolainen kulttuuri oli pitkälti tuntematon nykyajan ihmisille, kunnes 1800 -luvulla yksi muinaisista minolaisista kaupungeista löydettiin. Historioitsijat löysivät kaupungin raunioista jäänteitä, joista voitiin päätellä, että kreetalaisilla oli hyvin kehittynyt kulttuuri ja paljon yhtäläisyyksiä nykyiaikaiseen yhteiskuntaan. Kreetalla tunnettiin muun muassa lämmin ja kylmä juokseva vesi, vesivessa ja kehittynyt ilmastointi. Talot olivat monikerroksisia. Vastaavalle kehitysasteelle päästiin vasta Rooman valtakunnassa yli tuhat vuotta myöhemmin.

 

MUOTI JA VAATTEET 

 Minolaiset pukeutuivat hyvin monimutkaisiin vaatteisiin, jotka olivat kaavoitettuja ja ommeltuja. Vaatteiden valmistuksessa käytettiin hyvin samantapaisia menetelmiä kuin nykyaikana. Toisin kuin  kreikkalaiset, jotka seurasivat heitä satoja vuosia myöhemmin, minolaisilla oli ommellut hameet ja puserot (vrt kreikkalaisten mekot ja tunikat), jotka muotoiltiin käyttäjän kehon mukaisesti. Kuuman ilmaston vuoksi paksuja ja raskaita vaatteita ei tarvittu.  

 Mies käytti vain lannevaatetta, joka oli pieni, vyötärön ympärille kiedottu kangas. Lannevaatteet ommeltiin pellavasta, nahkasta tai villasta, niiden sisäpuolelle kirjailtiin kirkkain värein kuvioita. 

Nainen; suuret rinnat, leveä lantio ja kapea vyötärö. Kreetalla ihailtiin siis hyvin samankaltaista naisen muotoa, joka tuli muotiin 1800 -luvulla, kun naiset pukivat itsensä tiukkaan korsettiin ja vannehameessan saadakseen kapean vyötäron ja leveän lantion. Korsettia ei kuitenkaan vielä tunnettu, mutta tutkijoiden mukaan minolaisilla oli rintoja kohottavia vaatekappaleita, rintaliivien esiäitejä siis. Lisäksi kapeaa vyötäröä korostettiin metallista valmistetulla vyöllä. Metallinen vyö saatettiin laittaa jo lapsena kapean vyötärön aikaansaamiseksi aikuisena. Lisäksi naiset korostivat vaikutelmaa korkeilla kampauksilla ja päähineillä, sekä koristeellisilla hihoilla ja monikerroksisilla hameilla.

Luokkien ja sukupuolisen väliset pukeutumiserot olivat kuitenkin suuret. Alaluokan pukeutuminen muistutti muuta saman aikakauden yksinkertaista pukeutumista. Miesten vaatetus oli myöskin melko yksinkertaista. Sen sijaan yläluokkalaisten naisten pukeutuminen oli omalaatuista ja poikkesi aikauden muusta tunnetusta muodista merkittävästi. Kun ensimmäiset pukeutumista kuvaavat terrakottapatsaat löydettiin 1800-luvulla, saivat minolaiset kaunottaret lempinimen pariisitar, niin paljon heidän pukeutumisensa muistutti aikauden huippumuotia.Se mikä tekee minolaisesta naisten puvusta poikkeuksellisen, on pukujen leikkaus. Yleinen aikakauden muoti perustui vielä pitkään myöhäiselle roomalaiskaudelle saakka kankaiden taitteluun ja poimuttamiseen, kun taas minolaisten on täytynyt tuntea sekä kaavoitus että leikkaukset. Sikäli pukeutuminen muistuttaa paljon uuden ajan länsimaista pukeutumista, sillä sen piirissä tunnettiin muotoon ommellut ja istutetut vaatteet. Nämä taidot katosivat minolaisen kulttuurin hävittyä yli kahdeksi tuhanneksi vuodeksi.

1800 -luvun pariisittaresta poikkeavaa oli kuitenkin se, että naisilla oli usein rinnat paljaana tai ne saattoi olla peitetty, mutta kuitenkin hyvin esillä. Naisten rintoja ihannoitiin ja suuret rinnat olivat hedelmällisyyden symboli.  

-Eevi

Kreeta n. 2500-1400 eKr.

Hei kaikki!
Olettehan muistaneet ennen syyslomaa annetun pienen tiedonhakutehtävän. Tehtävänänne oli tutustua tyypilliseen Kreetan saaren vaatetukseen. Ja jos vielä löydätte sieltä eroavaisuuksia tunnilla käsiteltyyn muinaisen Kreikan vaatetukseen, niin hieno homma. Tehkää siis aiheesta lyhyt kuvaus, sekä tekstiä että kuvia. Voitte liittää tehtävän tänne blogin sivuille tai esitellä minulle muulla tavalla.
Tapaamme seuraavan kerran pukuhistorian tuntien merkeissä maanantaina 2.11 ja silloin aiheenamme on kiinnostava Keskiaika.
-Jaana R

Antiikin Rooma 600 eKr.- 476 eKr.

Antiikin Kreikka noin 700-150 eKr.

Egyptiläiset vaatteet elokuvissa ja nykymuodissa

Egyptiläinen kulttuuri on kautta aikojen kiehtonut ihmisiä ja inspiroinut heitä luomaan erilaisia kultturellisia teoksia esimerkiksi elokuvia tai taidetta. Elokuvista tämänhetkisesti tunnetuimmat teokset ovat Cleopatra (1963) ja Egyptin Prinssi (1998), missä Egypti ja sen kulttuuri on vahvasti esillä. Mutta kuinka lähellä näiden elokuvien egyptiläinen vaatetusmaailma on verrattuna alkuperäiskulttuuri vaatteisiin?

CLEOPATRA (1963)

Elizabet Taylor Kleopatrana

Tämä Elizabet Taylorin tähdittämä teos on elokuva maailman yksi suurimmista klassikoista sekä populäärikulttuurinen katsaus egyptiläiseen muotiin. Elokuva ei tosin onnistu tuomaan täysin aitoa egyptiläistä pukeutumista kuvaruudulle, koska asut joita Taylor käyttää on pääasiassa täysin ommeltu ja ne sisältävät paljon saumoja, muotoiluja ja muotolaskoksia, joita ei egyptiläisissä asuissa ole ollut. Alkuperäiset egyptiläiset asusteet kiedottiin, punottiit tai solmittiin ylle ja niissä hyvin harvoin oli minkäänlaisia ompeleita.

Elokuva kuitenkin onnistuu tuomaan autenttisuutta vahvoilla meikeillä, värimaailmallaan sekä koristeellisuudella. Yksityiskohtien määrä peruukeissa, päähineissä ja koruissa huomioiden kulttuurin symboliikan sekä värien merkityksen ovat suunnattoman taitavaa jälkeä. Elizabethin yllä nähdään elokuvan aikana 65 eri asukokonaisuutta, jotka kuvaavat kuninkaallisten asuja eleganttisesti 60-luvun Hollywoodin tyyliin.

Kultturelliselta kannalta elokuva heijastaa aikakauden mentaliteettiä selkeästi ja elokuvassa egyptiläinen miljöö on lavastettu kauniisti.

Pliseeraus  helmassa.

EGYPTIN PRINSSI (1998)

Faaraolla sai olla vain parta, joka on mahdollisesti hajustettu.

DreamWorks Picturesin luoma animaatioelokuva käsittelee Mooseksen tarinaa, joka sijoittuu Egyptiin. Tämä raamatullinen elokuva saa vahvasti tuotua egyptiläisen kantakulttuurin esille sekä heidän vaatekulttuuria.

Piirroshahmojen vaatteet ovat uskottavan näköisiä elokuvassa. Miehillä on sopivasti somistettuja ja heillä on egyptiläisessä kaupungissa perinteiset lannevaatteet yllään, kun taas naisilla on läpikuultavia vaatteita yllään, jotka paljastavat heidän muotojaan ja suuret peruukit.

Työmaavastaava ja työläiset.

Kasvoissa korostetaan meikkausta silmä meikein mutta luomet ja huulet on jätetty luonnollisen sävyisiksi, kuin runsaasti väriä omaaviksi. Egyptin vaatteiden lisäksi on muiden agrikulttuurien asusteita esillä elokuvassa, mitkä sisältävän myös laskostettuja asuja mutta myös neulottuja (egyptiläiset eivät käyttäneet villaa, koska he käsittivät sen epäpuhtaaksi materiaaliksi).

Elokuvassa ei kuitenkaan ilmene kankaan valmistus tai pliseeratuja pintoja, minkä takia egyptiläisten kangasmanipulaatio kehitys ei näy elokuvassa. miljööllisesti erittäin kaunis luomus.

EGYPTI JA NYKYMUOTI

Aika-ajoin Egypti toimii nykymuodissa inspiraation lähteenä, minkä mukaan vaatesuunnittelijat pyrkivät muotoilemaan sekä sovittelemaan asujen sävykokonaisuuden, kohderyhmien ja ihmisten kehonmallien mukaisiksi. Egypti-innoitteiset vaatteet ovat sesonki tai catwalk tuotteita, minkä takia niitä ei joka kevät tai talvi esiinny markkinoilla. Vaatteiden pintakuosit, somisteet sekä meikkaustyylit ovat kuitenkin säilyneet samanlaisina pitkään, minkä ansiosta egyptiläinen kulttuuri ja muoti esiintyy vahvasti nykypäivän muodissa.

- Minna M.

Muinainen Egypti ja pukeutuminen

     MUINAINEN EGYPTI

PUKEUTUMINEN 

Muinaisessa Egyptissä pukeuduttiin viileään pellavaan, josta kudottiin ohuita kankaita niin miesten kuin naisten vaatetarpeisiin. Villavaatteita ei käytetty, sillä lammasta pidettiin epäpuhtaana eläimenä. Papisto pukeutui seremonioihin leopardintaljaan. Koska pellavan värjääminen kasvivärein oli hankalaa, vaatteet olivat usein puhtaan valkoisia. Puhtaanvalkoisuutta arvostettiin Egyptissä, ja vaatteet pestiinkin usein ja kuivattettiin auringossa. Värejä egyptiläisten vaatteisiin pyrittiin tuomaan koruin, koristein ja kirjontamenetelmin. Egyptiläiset osasivat jo reikäommelkoristelun sekä olivat erinomaisia koruseppiä. Vielä nykyäänkin egyptiläisten korusepäntyötä voisi pitää korkealuokkaisena.

Kuva: Pinterest

Sekä naiset että miehet pukeutuivat yleisimmin aasialaiseen mekkopukuun, kalasirikseen, joka oli saanut vaikutteita syyrialaisilta. Kankaita ei juuri leikattu, ja asu osoittaakin, että egyptiläiset olivat taidokkaita pliseerauksessa ja laskostelussa. Vartalonmuotoja korostettiin rintojen kohdalle tehdyllä ns. aurinkopliseerauksella, jossa kankaan laskostus levisi edestä säteinä.

Miehet pukeutuivat useimmiten pelkkään lannevaatteeseen, jota myös koristettiin koruilla.

Alastomuutta ei pidetty mitenkään epämukavana tai häpeiltävänä. Lapset kulkivat alasti yhteiskuntaluokasta riippumatta. Ylhäiset naiset elivät kuitenkin hyvin suljettua elämää palvelijoiden keskellä, joten he eivät olleet tavallisen kansan katseiden alla. Tästäkin huolimatta juuri ylhäiset naiset koristautuivat ja pukeutuivat muuta kansaa enemmän ja hienommin.

Egyptiläiseen muotiin kuului olennaisesti pään koristaminen. Oli tavallista, että egyptiläinen ajoi päänsä kaljuksi ja suojasi päänsä polttavalta auringolta peruukilla. Lisäksi faaraoilla oli tunnusomaisesti päässää sulka-, silmälasikäärme-, korppikotka- ja aurinkoaiheinen pääkoriste.

Kuva: http://www.villagehatshop.com/content/50/history-of-hats.html

Kuva: http://en.paperblog.com/ancient-egyptian-sandals-599969/

Egyptiläiset arvostivat suuria, luonnollisia jalkateriä, siksi kulkivatkin useimmiten paljainjaloin. Ylhäisö laittoi kengät jalkaan vain välttämättömiin tilanteisiin ja silloinkin he lainasivat orjiensa sandaaleja. Faaraoille valmistettiin kultaisia sandaaleja, mutta ne eivät olleet käytössä. Sandaalit valmistettiin papyruksesta tai palmusta, rikkaille tehtiin sandaaleita myös nahkasta. Materiaalista huolimatta sandaaleilla oli kivuliasta kävellä.

SYMBOLIT

Egyptiläisten elämä oli täynnä symboliikkaa. Väreillä oli suuri symbolinen arvo. Musta: Sakaalipäisen kuolemanjumala Anubiksen väri. Anubis vartioi kuoleman valtakuntaan johtavaa tietä, ja siksi mustaa pidettiin "kuolleiden maailman" värinä ja se symboloi kuolemaa ja yötä.

Valkoinen: Muinaisegyptiläisten mahtavimpana pitämän jumalan, Osiriksen, vaatteet ja tiara olivat valkoisia. Valkoinen symboloi puhtautta, kaikkivoipaisuutta ja pyhiä asioita. Nykypäivän Egyptissä valkoinen liitetään iloon.

Sininen: Taivaanjumalan Amûnin väri. Hänet kuvattiin usein sinikasvoisena, joka symboloi maailman luomista. Sininen oli jumalallinen väri, joka merkitsi maailmankaikkeutta ja elämää. Papit pukeutuivat siniseen suojautuakseen paholaisilta. Sininen viittaa myös Niiliin, joka kuvastaa elämää ja hedelmällisyyttä, elinvoimaa ja uudelleensyntymistä. Laivaston sininen oli kuitenkin suruväri.

Vihreä: Pyhä väri, joka symboloi kevättä, ja sen tuomaa toivoa ja iloa. Se on myös hedelmällisyyden väri. Vihreä symboloi myös nuoruutta ja elämää.
 

Silmukkaristi eli Niilinavain (Ankh)

Keltainen: Auringon jumala Ra:n väri. Aurinko ja kulta liitettiin keltaiseen väriin ja se symboloi ikuisuutta ja suuruutta. Keltaista pidettiin myös jumalten lihan värinä.
  Punainen: Punainen väri liitettiin riidan ja pahan jumala Sethiin. Punaista väriä inhottiin. Punainen väri edusti vihaa, ja se oli epäilyttävä ja vahingoittava väkivallan ja turmeluksen väri.

Ruskea: Ruskealla viestittiin surua ja vaaraa.
  Purppura: Vaikka Egyptin kuningatar Kleopatra rakastikin purppuraa, se yleisesti symboloi surua.

Faaraoiden arvon merkkeinä pidettiin ruoskaa tai sirpin muotoista sauvaa. Niilinavain kuvasi elämää ja jumalten valtikkaa.

HIUKSET JA EHOSTUS

Muinaisegyptissä hiukset ajeltiin usein pois ja pää peitettiin peruukilla. Papistolla oli tarkkaa, heidän tuli poistaa kaikki ihokarvat kahden päivän välein. Karvoja ja hiuksia pidettiin epäpuhtauden merkkinä. Ihokarvat poistettiin hohkakivellä. 

Päähän asettiin usein salvakakku, joka oli yrteistä ja rasvasta tehty. Kuumassa ilmassa rasva alkoi sulaa ja antoi yrttien tuoksua ja sai vaatteen liimautumaan kiinni vartalonmyötäisesti.

Kuva: http://www.womenintheancientworld.com/women's%20clothing.htm

Egyptiläiset oli tarkkoja puhtaudesta. Pesuveteen lisättiin natronlipeää, ja hajusteita ja deodoranttia käyttivät kaikki yhteiskuntaluokat. Niin miehet, naiset kuin lapsetkin ehostivat itseään. Silmät rajattiin lyijystä valmistetulla "kohlilla". Luomiväri oli vihreää. Kulmakarvat nypittiin pois ja niiden tilalle piirrettiin soikeat, mustat kaaret. Hennalla korostettiin kämmeniä, kynsiä, huulia ja poskipäitä. Vahvat silmänrajaukset korostivat egyptiläisten arvostamia silmia, mutta samalla vahva rajaus toimi aurinkolasien lailla suojaten silmiä lentohiekalta, silmäsairauksilta ja tulehduksilta. 

-Eevi